Verotarkastuksen vaiheet
1. Yhteydenotto ja alkukeskustelu
Verotarkastus alkaa yleensä verotarkastajan yhteydenotolla (puhelin tai sähköposti), joskus suoraan kirjanpitäjälle. Tämän pohjalta sovitaan alkukeskustelu, johon verovelvollisen kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan avustaja – väärinkäsitykset voivat olla peruuttamattomia. Alkukeskustelussa käydään läpi tarkastuksen tavoitteet, vaiheet ja kokonaiskuva verotuksesta.
2. Aineiston tarkastaminen
Verotarkastus kohdistuu kirjanpitoon ja muuhun aineistoon – esimerkiksi urakkasopimuksiin, kauppakirjoihin ja muihin dokumentteihin. Kirjanpidon tulee noudattaa hyvää kirjanpitotapaa, viranomaismääräyksiä ja lausuntoja.
3. Tarkastuksen tarkoitus
Tarkoituksena on varmistaa kirjanpitomerkintöjen vastaavuus tosiasioiden kanssa ja oikea ilmoittaminen Verohallinnolle. Kohderyhmänä voivat olla sekä suomalaiset että ulkomaiset henkilöt ja juridiset tahot – myös yksittäiset yksiköt tai henkilöt voivat olla verovelvollisia Suomessa.
4. Verotarkastuskertomus ja vastine
Verotarkastuksesta laaditaan kertomus, jossa kuvataan havaitut seikat ja ehdotetut toimenpiteet. Verovelvollisella on yleensä kaksi viikkoa aikaa vastineen antamiseen, ja määräaikaa voidaan pyynnöstä pidentää myös sähköpostitse. Kertomuksen hyväksyy verotarkastajien esimies.
5. Kuuleminen ja lopullinen kertomus
Alustava kertomus lähetetään verovelvolliselle. Tämä on prosessin kriittisin vaihe: kirjallinen vastine vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen. Lopullinen kertomus toimii pohjana mahdollisille maksuunpanoille.
Mihin verotarkastus voi kohdistua
Verotarkastuksia tehdään kaikille verovelvollisille – yrityksille ja yksityishenkilöille. Tarkastus voi olla kokonaisverotarkastus, osittainen tarkastus tai vertailutietotarkastus, riippuen tarpeesta ja laajuudesta. Esimerkiksi elinkeinovero, arvonlisävero ja ennakkoperintä voivat olla tarkastuksen kohteina.
Miksi valita verojuristi mukaan?
Asiantuntija-apu on erityisen tärkeää vastinevaiheessa – sujuva, hyvin perusteltu vastaus voi vaikuttaa kertomuksen sisältöön merkittävästi. Me Intressillä olemme valmiita auttamaan sinua vaiheesta toiseen.
Verotarkastuskertomus – mitä se sisältää ja miksi se on tärkeä
Mikä on verotarkastuskertomus?
Verotarkastuskertomus on verotarkastajien laatima selostus tehdystä verotarkastuksesta. Siihen kirjataan verotukseen vaikuttavat havainnot sekä ehdotukset tarvittavista toimenpiteistä. Hyvän verotarkastustavan mukaan kertomus laaditaan aina, ellei erityisiä syitä poiketa tästä.
Verovelvollisen vastine verotarkastuskertomukseen
Verovelvollinen saa mahdollisuuden antaa kirjallisen vastineen verotarkastuskertomukseen. Aikaa annetaan yleensä kaksi viikkoa, mutta määräaikaa voi pyytää pidennettäväksi. Usein pidentäminen onnistuu puhelimitse, mutta luotettavin tapa on tehdä pyyntö kirjallisesti, esimerkiksi sähköpostilla.
Verotarkastajien rooli ja kertomuksen hyväksyminen
Verotarkastuksessa on mukana aina kaksi verotarkastajaa. Heidän esimiehensä hyväksyy valmiin kertomuksen tarkastamalla sen huolellisuuden ja perustelut. Hyväksymisessä varmistetaan, että ehdotukset vastaavat verotuskäytäntöä ja kertomus on laadittu asianmukaisesti.
Verotarkastus voi osua mille tahansa yritykselle
Verotarkastus voi osua kenen tahansa yrityksen kohdalle milloin tahansa. Usein taustalla ei ole väärinkäytösepäilyä, vaan syynä voi olla toimiala, liiketoiminnan muutokset, vertailutietotarve tai pelkkä sattuma. Erityisesti suuria ja keskisuuria yrityksiä tarkastetaan säännöllisesti.
Verottaja voi tehdä:
- Kokonaisverotarkastuksen, joka kattaa kaikki verolajit (esim. elinkeinovero, arvonlisävero, ennakkoperintä).
- Osittaisen tarkastuksen, joka koskee yhtä verolajia.
- Vertailutietotarkastuksen, jossa kerätään tietoa toisen verovelvollisen verotusta varten.
Verovelvolliselle ilmoitetaan tarkastuksesta yleensä etukäteen. Ilmoitus voidaan jättää antamatta vain erityisestä syystä, esimerkiksi jos epäillään aineiston hävittämistä.
Verotarkastus voi myös auttaa yritystä
Verotarkastus ei ole pelkästään huono asia. Verotarkastajan tulee toimia lain mukaan kuten hyvä syyttäjä. Verotarkastajan tulee puuttua myös sellaisiin tilanteisiin, joissa yritys on maksanut veroa perusteettomasti tai määrältään liian paljon. Verotarkastuksella saatetaan havaita verovelvollisen useana vuotena noudattama virheellinen käytäntö eli ns. linjavirhe. Virhe on voinut toistua useana vuotena peräkkäin, mutta asiaan ei ole puututtu, koska verovelvollisen käsityksen mukaan asiassa on toimittu lakeja ja ohjeita noudattaen. Linjavirheeseen puuttuminen verotarkastuksessa on yrityksen etu. Yritys voi säästyä virheelliseltä menettelyltä jatkossa verotarkastuksen avulla.
Yrittäjän verotus suhteessa yrityksen verotukseen
Yrittäjän ja yrityksen verotus on hyvä mieltää kokonaisuudeksi. Yritysmuodosta riippuen ne vaikuttavat enemmän tai vähemmän toisiinsa. Verotarkastuksen perusteella saatetaan puuttua sekä yrityksesi verotukseen että henkilökohtaiseen verotukseesi. Useimmiten omistajavetoisissa yrityksissä verotus koskee käytännössä sekä yritystä että yrityksen omistajan henkilöverotusta.
Tarvitsetko apua?
Ota yhteyttä ja pyydä maksuton kartoitus tilanteestasi.
Usein kysyttyä verotarkastuksesta
Verohallituksen ohjeistuksen mukaan verotarkastuskertomus tulee laatia viivytyksettä. Käytännössä on käynyt myös niin, että verotarkastus on kestänyt useita vuosia. Tällaisissa tapauksissa asiaan tulee itse puuttua jo kohtuullisen ajan kuluessa. Tarkastusajan pitkittyminen voi heikentää verovelvollisen oikeusturvaa muun muassa näyttöön liittyvien asioiden johdosta.
Verotarkastus tulee laatia verovelvollisen kuulemisen ja tarpeellisten lisäselvitysten jälkeen asioiden määrään ja laatuun nähden kohtuullisessa ajassa. Kohtuullisen ajan käsitettä ei ole kuitenkaan määritelty laissa eikä Verohallinnon ohjeessa hyvästä verotarkastustavasta. Kohtuullinen aika ei voine kuitenkaan tarkoittaa useita vuosia, eikä käsityksemme mukaan myöskään useita kuukausia.
Verottajan tulee ilmoittaa verovelvolliselle, jos verotarkastuskertomuksen valmistuminen viivästyy olennaisesti lisätietojen hankkimisen tai muun verovelvollisesta riippumattoman syyn vuoksi.
Perustuslain 21 §:n mukaan Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
Kokonaisverotarkastus käsittää yleensä kaikki verolajit. Tällöin kohteena ovat esimerkiksi elinkeinoverotukseen, arvonlisäverotukseen ja ennakkoperintään liittyvät asiat.
Osittainen verotarkastus tarkoittaa vain jonkin verolajin tarkastamista tai tarkastamisen ulottamista tiettyihin vuosiin tai tilikausiin. Osittaisella verotarkastuksella saatetaan tarkastaa pelkästään arvonlisäverotuksen oikeellisuus.
Vertailutietotarkastuksessa verotarkastus tehdään verotuksessa tarvittavien vertailutietojen hankkimiseksi. Myös verotarkastuksen yhteydessä esiin tulleita tietoja voidaan käyttää vertailutietoina. Vertailutietotarkastus tarkoittaa käytännössä sitä, että verottaja etsii tietoa, josta on apua vaikkapa toiseen verotarkastukseen.
Verotarkastuksesta annetaan verotarkastuskertomus, jossa on käsitelty verotarkastuksen kulku ja eri verolajit, sekä huomiot verotuksessa olevista seikoista. Suomen lain mukaan verotarkastusesityksistä pitää voida tulla kuulluksi, ja päätöksen tulee olla perusteltu.
Kaikkiin jälkiverotuspäätöksiin on mahdollista hakea muutosta. Laissa on turvattu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet. Autamme verovalituksen tekemisessä, lue lisää verovalitus.fi -palvelustamme.
Teoriassa se on mahdollista. Verotarkastuksia on kohdennettu viime vuosina tietoseulonnan avulla aiempaa tehokkaammin, joten asiansa hyvin ja ajallaan hoitava yritys voinee välttää verotarkastuksen. Useimmiten verotarkastus kohdennetaan viimeiseen kahteen-kolmeen päättyneeseen tilikauteen. Toisinaan tarkastusta laajennetaan koskemaan myös avoinna olevaa verovuotta.
Verotuksen vanhentumista koskevat normit muuttuivat vuonna 2017. Tämän vuoksi on tavallista, että veritarkastus koskee kolmea aiempaa, verotuksellisesti päättynyttä vuotta. Toisinaan verotarkastus ulotetaan koskemaan myös verotarkastuksen aikana päättyvään tilikauteen. On myös mahdollista, että tuloverotuksen, arvonlisäverotuksen ja ennakkoperinnän ja työnantajasuoritusten osalta tarkastetaan eri verovuosia.
