Tietoa verotarkastuksesta
Verotarkastus on veroviranomaisen suorittama tarkastus, jolla pyritään varmistamaan, että verovelvollinen on noudattanut veroja koskevia säännöksiä ja velvollisuuksia. Tälle sivulle on koottu ajankohtaista tietoa verotarkastuksesta.
Mitä verotarkastuksessa tapahtuu?
Verotarkastus alkaa yleensä verotarkastajan yhteydenotolla joko puhelimitse tai sähköpostitse. Tarkastaja voi ottaa yhteyttä myös yrityksen kirjanpitäjään.
Yhteydenoton perusteella sovitaan alkukeskustelu, johon osallistuvat verovelvollisen ja verovelvollisen edustajat. Tässä kohtaa suositellaan ehdottomasti avustajan ottamista mukaan keskusteluun oikeuden askelmerkkien tekemiseksi ja mahdollisten peruuttamattomien väärinkäsitysten välttämiseksi.
Alkukeskustelussa käydään läpi verotarkastukselle asetetut tavoitteet ja verotarkastuksen eri vaiheet. Verotarkastajat pyrkivät saamaan kokonaiskuvan verovelvollisen liiketoiminnasta, kirjanpidosta ja verotuksesta.
Alkukeskustelussa selvitetään muun muassa yrityksen toimipaikat, varastot, omistussuhteet, henkilökunnan määrä, yrityksen kirjanpitojärjestelmä ja tarkastettavan aineiston laajuus.
Epäselvät verotus- tai muut kysymykset selvitetään tarkastuksen aikana keskusteluin ja tarvittaessa verovelvolliselle lähetetään kirjallisia selvityspyyntöjä
Kirjanpito on verotuksen perusta
Verotus pohjautuu suureksi osaksi kirjanpitoon, jonka laatimisesta säädetään kirjanpitolaissa. On siten luonnollista, että verotarkastus kohdistuu yrityksen kirjanpitoon ja muuhun kirjalliseen aineistoon. Kirjanpidon tulee perustua niin sanottuun hyvään kirjanpitotapaan, joka tarkoittaa muun muassa viranomaismääräyksien sekä kirjanpitolautakunnan antamien lausuntojen ja poikkeuslupien noudattamista. Kirjanpidon ja tositteiden lisäksi verotarkastuksessa voidaan käydä läpi yrityksen urakkasopimukset, kauppakirjat sekä muu vastaava aineisto.
Kirjanpidon oikeellisuudesta voi saada tietoa ja ennakollisen kannanoton Kirjanpitolautakunnalta
Mikä on verotarkastuksen tarkoitus?
Verotarkastuksessa varmistetaan, vastaavatko kirjanpitomerkinnät tosiasioita ja onko kirjanpidosta ilmenevät tiedot ilmoitettu Verohallinnolle oikein.
Tarkastuksen kohteena voivat olla Suomessa kaikki suomalaiset- ja ulkomaiset luonnolliset ja juridiset henkilöt. Tarkastuksen kohteena voi olla myös verovelvollisasema. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastuksella selvitetään, onko yksittäinen yritys, yrityksen osa tai yksittäinen henkilö ylipäätään verovelvollinen Suomessa vai ei.
Verotarkastuskertomus on verotarkastuksen keskeisin dokumentti
Verotarkastuskertomus on verotarkastajien selostus suoritetusta verotarkastuksesta ja siinä havaituista verotukseen vaikuttavista asioista sekä ehdotus toimenpiteistä, joihin näiden johdosta olisi ryhdyttävä. Hyvän verotarkastustavan mukaan suoritetusta verotarkastuksesta laaditaan verotarkastuskertomus, jollei erityisistä syistä muuta johdu.
Verotarkastajat laativat tarkastuksestaan verotarkastuskertomuksen, johon verovelvollinen voi antaa kirjallisen vastineensa. Vastineen antamiselle annetaan yleensä kaksi viikkoa aikaa. Tätä aikaa voidaan verottajalle tehdystä pyynnöstä useissa tapauksissa pidentää. Pidentäminen voidaan verottajan suostumuksella hoitaa myös puhelimitse. Suositeltavaa on pyytää lisämääräaikaa kirjallisesti kuten sähköpostitse.
Verotarkastukseen osallistuu aina kaksi verotarkastajaa. Verotarkastajien esimies hyväksyy verotarkastuskertomuksen. Hyväksymisellä tarkoitetaan tarkastuskertomuksen tarkastusjohdollista tarkastamista. Tällöin kiinnitetään huomiota siihen, että tarkastuskertomus on huolellisesti laadittu ja tehdyt ehdotukset ovat verotuskäytännön mukaan perusteltuja.
Kuuleminen verotarkastuksessa
Verotarkastuksessa annettujen selvitysten, verovelvollisen kirjanpitoaineiston ja muun annetun materiaalin perusteella verotarkastajat laativat verotarkastuskertomuksen alustavan version, johon on mahdollista antaa kirjallinen vastine. Tämä on koko verotarkastusprosessin kriittisin vaihe ja siihen on syytä panostaa, sillä toista tilaisuutta kattavan vastineen antamiseen verotarkastuksen havainnoista ei tule. On harmillista huomata joissakin tapauksissa, että ensimmäistä kertaa kirjallisesti esitetty pantu asia muuttuu totuudeksi, jota voi olla jopa mahdotonta muuttaa oikeaksi.
Mahdollisen vastineen antamisen jälkeen laaditaan lopullinen verotarkastuskertomus, jonka perusteella mahdolliset maksuunpanoesitykset tehdään. Verovelvollisen kuuleminen keskittyy siten tähän vaiheeseen. Tavanomaisesti kuitenkin tässä vaiheessa kuulemiselle annetaan aikaa vain muutamia viikkoja, joten asiantuntija-avun käyttäminen riittävien selvitysten keräämiseen on usein erinomaisen hyödyllistä.
Verotarkastus voi osua mille tahansa yritykselle
Verotarkastus voi sattua myös sinun yrityksesi kohdalle milloin tahansa. Useissa tapauksissa verottaja ei tee tarkastusta minkään impulssin tai väärinkäytösepäilyn vuoksi, vaan verotarkastuksen aloittaminen saattaa liittyä toimialaan, liiketoiminnassa tapahtuneisiin muutoksiin, pelkkään sattumaan, tai vertailutietotarpeeseen. Tarkastus pyritään suorittamaan säännöllisesti erityisesti suurten ja keskisuurten yritysten osalta. Verottaja voi tehdä verotarkastuksen kokonaisverotarkastuksena, osittaisena tarkastuksena tai vertailutietotarkastuksena. Kokonaisverotarkastus tarkoittaa kaikkia verolajeja kuten elinkeinoveroa, arvonlisäveroa ja ennakkoperintää. Osittainen verotarkastus tarkoittaa jonkin edellä mainitun verolajin tarkastamista. Vertailutietotarkastuksessa kerätään tietoa muun verovelvollisen verotusta varten.
Verotarkastuksesta ilmoitetaan verovelvolliselle yleensä etukäteen. Ilmoitus voidaan jättää antamatta vain erityisestä syystä. Tällainen erityinen syy voi esimerkiksi olla epäily siitä, että verovelvollinen hävittää aineistoa.
Verotarkastus voi myös auttaa yritystä
Verotarkastus ei ole pelkästään huono asia. Verotarkastajan tulee toimia lain mukaan kuten hyvä syyttäjä. Verotarkastajan tulee puuttua myös sellaisiin tilanteisiin, joissa yritys on maksanut veroa perusteettomasti tai määrältään liian paljon. Verotarkastuksella saatetaan havaita verovelvollisen useana vuotena noudattama virheellinen käytäntö eli ns. linjavirhe. Virhe on voinut toistua useana vuotena peräkkäin, mutta asiaan ei ole puututtu, koska verovelvollisen käsityksen mukaan asiassa on toimittu lakeja ja ohjeita noudattaen. Linjavirheeseen puuttuminen verotarkastuksessa on yrityksen etu. Yritys voi säästyä virheelliseltä menettelyltä jatkossa verotarkastuksen avulla.
Yrittäjän verotus suhteessa yrityksen verotukseen
Yrittäjän ja yrityksen verotus on hyvä mieltää kokonaisuudeksi. Yritysmuodosta riippuen ne vaikuttavat enemmän tai vähemmän toisiinsa. Verotarkastuksen perusteella saatetaan puuttua sekä yrityksesi verotukseen että henkilökohtaiseen verotukseesi. Useimmiten omistajavetoisissa yrityksissä verotus koskee käytännössä sekä yritystä että yrityksen omistajan henkilöverotusta.
Veronkorotus
Veronkorotus on rangaistusluonteinen seuraamus muun muassa niissä tilanteissa, joissa veroilmoitus on myöhästynyt, tai kun verotus on jäänyt kokonaan toimittamatta veroilmoituksen laiminlyönnin takia. Veronkorotus voidaan määrätä myös muun ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi annettavan ilmoituksen kuin veroilmoituksen, sen liitteiden tai lisätietojen laiminlyönti- tai puutetilanteissa.
Lain mukaan verottajalla on useimmissa tilanteissa harkintavaltaa veronkorotuksen määräämisessä. Laissa on lisäksi erikseen säädetty niistä tilanteista, joissa veronkorotus on määrättävä. Verohallinto on antanut ohjeen veronkorotuksesta, joka löytyy Verohallinnon yhtenäistämisohjeessa 2022.
Vaikka verotarkastuksen aiheuttamat verojen maksuunpanot jäisivätkin lopullisiksi, osaava verojuristi on monesti pystynyt löytämään aineistosta tosiseikkoja, joilla veronkorotuksia on saatu kohtuullistettua,
Verohallinto voi myös jättää veronkorotuksen määräämättä, jotta Verohallinto voi myöhemmin päättää, viekö se asian rikosasiana poliisille. Käytännössä on havaittu, että rikosilmoitus tehdään vähin äänin, ja useasti asia nousee esille vasta vuosien kuluttua. Tältäkin osin hyvä verojuristi osaa kokemuksellaan kertoa miten asiassa tulee toimia.
Kahden rangaistuksen kielto
Ne bis in idem -periaatteen mukaan samasta teosta ei voi määrätä kahta rangaistusta. Veronkorotus on rangaistusluonteinen seuraus. Vakavimmat veronkiertoasiat käsitellään oikeusistuimissa rikosasioina. Näitä kahta rangaistusta ei saa tuomita samasta teosta. Verohallinnon ohjeessa on kirjoitettu asiasta kattavasti.
Ne bis in idem -sääntelyn soveltuminen edellyttää, että kyse on samasta asiasta. Tämä tarkoittaa sitä, että veronkorotus määrättäisiin samalle henkilölle, jota vastaan rikossyyte on nostettu. Tästä seuraa se, että periaatteen estämättä osakeyhtiön osakkaalle voidaan nostaa syyte hänen yhtiön toiminnassaan tekemien laiminlyöntien vuoksi, vaikka hänelle olisi määrätty jo veronkorotus esimerkiksi yhtiöstä saamastaan peitellystä osingosta. Tällaisessa tapauksessa on kysymys osakkaan toiminnasta yhtiössä ja kyse on siten eri asiasta. Olennaista sääntelyn soveltumisen kannalta on myös se, mistä Ne bis in idem- periaatteen estevaikutus alkaa. Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä estevaikutuksen on katsottu alkavan heti, kun päätös veronkorotuksesta on tehty riippumatta asian myöhemmistä vaiheista esimerkiksi muutoksenhaussa.
Veron vanhentuminen
Verotarkastuksissa tarkastellaan kirjanpidossa olevia vanhoja veroasioita. Verotuksessa on useampia vanhentumiseen liittyviä osatekijöitä ja määräaikoja. Näiden pelisääntöjen osaaminen on oma ”taiteenlajinsa”. Nykyään yleinen verotuksen vanhentumisaika on kolme vuotta. Kolme vuoden määräaika lasketaan verovuoden päättymistä seuraavan vuoden alusta.
On syytä aina tarkastaa verotuksen määräajat verotuspäätöksestä, tai esimerkiksi oikaisulautakunnan päätöksestä.
Vaikka verotarkastuksessa pitäisi ottaa verojen vanhentuminen viran puolesta huomioon, valitettavasti näin ei kuitenkaan aina käy. Verojuristin tarkka silmä on tärkeä apu, jotta kaikki verotuksen vanhentumiseen vaikuttavat tekijät tulee verotarkastuksessa huomioitua.
Tarvitsetko apua?
Ota yhteyttä ja pyydä ilmainen kartoitus tilanteestasi.
Usein kysyttyä Verotarkastuksesta
Verohallituksen ohjeistuksen mukaan verotarkastuskertomus tulee laatia viivytyksettä. Käytännössä on käynyt myös niin, että verotarkastus on kestänyt useita vuosia. Tällaisissa tapauksissa asiaan tulee itse puuttua jo kohtuullisen ajan kuluessa. Tarkastusajan pitkittyminen voi heikentää verovelvollisen oikeusturvaa muun muassa näyttöön liittyvien asioiden johdosta.
Verotarkastus tulee laatia verovelvollisen kuulemisen ja tarpeellisten lisäselvitysten jälkeen asioiden määrään ja laatuun nähden kohtuullisessa ajassa. Kohtuullisen ajan käsitettä ei ole kuitenkaan määritelty laissa eikä Verohallinnon ohjeessa hyvästä verotarkastustavasta. Kohtuullinen aika ei voine kuitenkaan tarkoittaa useita vuosia, eikä käsityksemme mukaan myöskään useita kuukausia.
Verottajan tulee ilmoittaa verovelvolliselle, jos verotarkastuskertomuksen valmistuminen viivästyy olennaisesti lisätietojen hankkimisen tai muun verovelvollisesta riippumattoman syyn vuoksi.
Perustuslain 21 §:n mukaan Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
Kokonaisverotarkastus käsittää yleensä kaikki verolajit. Tällöin kohteena ovat esimerkiksi elinkeinoverotukseen, arvonlisäverotukseen ja ennakkoperintään liittyvät asiat.
Osittainen verotarkastus tarkoittaa vain jonkin verolajin tarkastamista tai tarkastamisen ulottamista tiettyihin vuosiin tai tilikausiin. Osittaisella verotarkastuksella saatetaan tarkastaa pelkästään arvonlisäverotuksen oikeellisuus.
Vertailutietotarkastuksessa verotarkastus tehdään verotuksessa tarvittavien vertailutietojen hankkimiseksi. Myös verotarkastuksen yhteydessä esiin tulleita tietoja voidaan käyttää vertailutietoina. Vertailutietotarkastus tarkoittaa käytännössä sitä, että verottaja etsii tietoa, josta on apua vaikkapa toiseen verotarkastukseen.
Verotarkastuksesta annetaan verotarkastuskertomus, jossa on käsitelty verotarkastuksen kulku ja eri verolajit, sekä huomiot verotuksessa olevista seikoista. Suomen lain mukaan verotarkastusesityksistä pitää voida tulla kuulluksi, ja päätöksen tulee olla perusteltu.
Kaikkiin jälkiverotuspäätöksiin on mahdollista hakea muutosta. Laissa on turvattu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet. Autamme verovalituksen tekemisessä, lue lisää verovalitus.fi -palvelustamme.
Teoriassa se on mahdollista. Verotarkastuksia on kohdennettu viime vuosina tietoseulonnan avulla aiempaa tehokkaammin, joten asiansa hyvin ja ajallaan hoitava yritys voinee välttää verotarkastuksen. Useimmiten verotarkastus kohdennetaan viimeiseen kahteen-kolmeen päättyneeseen tilikauteen. Toisinaan tarkastusta laajennetaan koskemaan myös avoinna olevaa verovuotta.
Verotuksen vanhentumista koskevat normit muuttuivat vuonna 2017. Tämän vuoksi on tavallista, että veritarkastus koskee kolmea aiempaa, verotuksellisesti päättynyttä vuotta. Toisinaan verotarkastus ulotetaan koskemaan myös verotarkastuksen aikana päättyvään tilikauteen. On myös mahdollista, että tuloverotuksen, arvonlisäverotuksen ja ennakkoperinnän ja työnantajasuoritusten osalta tarkastetaan eri verovuosia.